Tänään kyhäsin Hukalle peko-treenejä ajatellen liivin. Ajattelin, että opettaisin tuon heti siihen, että kun on liivit päällä niin sillon etsitään ihmisiä. Sain aamulla (kun makasin vielä sängyssä) yhtäkkiä idean mistä voisin liivin tehdä ja pistinkin toimeksi sitten iltapäivällä. Kaivoin komerosta aikanaan Reetulle ostetut heijastinvaljaat, joista on ollut yksi klipsi rikki sekä viime syksynä Hukalle ostamani huomioliivin, joka näytti sen päällä ihan hassulta. Tällainen oli lopputulos;

Eihän tuo niin mahdottoman hieno ole ja koiran päällä ehkä vähän hassun näköinen, mutta luottaa meille kyllä. Hukka pääsikin jo sovittamaan.

Ja nyt sitten enemmän otsikkoon viitaten. Käytiin Hukan ja Leevin kanssa näyttelyharjoituksissa. Molemmat saivat olla tällä kertaa takapenkillä valjaissa matkan, ja ihan hyvin onnistui. Hukan otin sitten ensin mukaani ja Leevi sai jäädä autoon odottamaan. Kuvittelin, että Leevin läsnäolo olisi ollut osasyynä Hukan levottomaan käytökseen edellisillä kerroilla, mutta ei, pojalla taitaa olla meneillään pahemmansortin murrosikä.... Mahdottomasti piti taas piipata, tosia koiria piti vahtia jne. Mihinkään mitä pyysin ei meinannut voida keskittyä ja "kehässäkään" ei enää osattu käyttäytyä. Veinkin sitten aikani kokeiltuani Hukan autoon rauhoittumaan ja kokeilin sillä aikaa Leevin kanssa jonka mies oli jo hakenut autosta.

Kun hain Hukan uudestaan käyttäytyminen sujui jo vähän paremmin, mutta kun paikalle tuli uusi nuori koira joka käyttäytyi myös vauhkosti alkoi Hukankin käytös mennä vauhkommaksi jälleen. Lieneekö toiset urokset levottomuuden syy vai mikä. Vihainenhan Hukka ei toisille koirille ole, mutta pää, korvat ja häntä nousevat kyllä äärimmilleen kun toisia haistellaan. Pitänee treenailla kotosalla tuota näyttelykäyttäytymistä ja kun se taas täällä alkaa sujua, mennä uudestaan kokeilemaan.

Leevi taas... Silloin kun mies toi Leevin autosta, haukahti se muutaman kerran toisille koirille. Mutta sen jälkeen vain katseli. Olisihan toki ollut menossa toisten luo, muttei vauhkonnut vaan veti hihnaa tiukalle. Makupalat menivät kuitenkin toisten edelle ja Leevi kulki tosi nätisti sivulla ja seisoi paikallaan makupalan saadakseen. Taas kun miettii Hukkaa tuossa iässä niin ihan eri maata ovat. Leevihän kyllä onkin puoleksi ruotsalainen;) Mutta hyvä vaan jos tuollaisena pysyy ja toivotaan, ettei Hukkakaan jää nuin vauhkoksi vaan rauhoittuu iän myötä....

Reetulainen taasen pääsi tänään viettämään laatuaikaa äitini kanssa. Äitini haki sen mukaansa, kun lähti joelle kalastamaan ja viettämään aikaa, vähän niinkuin turvaksi. Monta tuntia jaksoivatkin olla ja kaikki oli mennyt hyvin, Reetukin oli pääasiassa vain rauhassa makaillut. Olivat kuulemma molemmat tainneet hetken nukahtaakin vaan äitini oli herännyt Reetun kuorsaukseen;) Että semmosta.