Eilen ei vielä sittenkään aloitettu jälkiharjottelua, vaan siihen siirrytään vasta torstaina. Mutta ei se mitään, meillä oli kyllä aika hieno treeni eilen:) Tällä kertaa ei otetukaan suoria pistoja, vaan tehtiin niin, että koira ja ohjaaja lähti kävelemään keskilinjaa (tässä tapauksessa hiekkatietä) ja maalimies lähti kävelemään samaa tahtia viistosti metsään koirakosta pois päin (näitä kutsutaan kai viuhkoiksi). Koiran huomiota koitettiin saada maalimieheen päin ja kun maalimies meni piiloon, lähetettiin koira pistolla hetimiten hänen luokse. Näitä tehtiin kolme kappaletta.

Ensimmäiselle "viuhkalle" lähtiessä maalimiehen piti vähän koittaa kiinnittää Hukan huomiota kävellessään, sillä kun oli taas hajut niin kovasti mielessä. Lähetys meni hyvin, Hukka lähti heti maalimiestä kohti (eikä ollut pää maassa niinkuin monesti on), mutta välille piti silti pysähtyä nostamaan koipea. Jatkoi kuitenkin heti matkaa maalimiehelle. Toisella ja kolmannella kerralla menikin sitten ihan suoraan, ei jäänyt mitään haahuilemaan. Sitä en sitten tiedä olisiko mennyt näön perusteella vaiko ilmavainulla, melkein kyllä kuvittelisin, että Hukka käytti ilmavainua:) Ongelmana meinasi vain olla, että lähti helposti maalimiehen luota pois kun oli pari makkarapalaa saanut vaikka niitä olis ollut tarjolla paljonkin. Ei kauas, eikä minun luokseni, vaan merkkailemaan lähimmät puut... Pitänee ehkä välillä vaihtaa palkkaa.

Viimeisenä tehtiin sitten eräänlainen partiointiharjoitus. Aloitus oli sama kuin "viuhkoissa", maalimies lähti viistosti metsään ja koirakko tietä pitkin, mutta kun maalimies meni piiloon, koiran kanssa jatkettiin tietä vielä eteenpäin joku kymmenen metriä ja siitä pari metriä metsään samalle puolen missä maalimies on ja lähetettiin koira matkaan. Partiointiharjoitus kun on, ei käytetty käsimerkkiä maalimiehen suuntaan kuten pistossa, vaan lähetettiin pelkällä sanakomennolla.

Kun päästin Hukan hihnasta ja sanoin komennon "missä", se katsahti minuun, kerran oikealle ja lähti sitten vauhdilla painamaan suoraan maalimiehen suuntaan. Olin ihan hölmistynyt ja ehdin jo ajatella, että minkä elukan hajun se nyt otti, olin jotenkin odottanut Hukalta tyypillistä maan haistelua ja paikkojen merkkailua ym haahuilua. Mutta ei, suoraan se vaan meni maalimiehen luo. Ja pakko sen oli tuossa ilmavainulla mennä, jos ei sitten niin fiksu ollut, että hahmotti minne maalimies jäi, mutta se on varmaan aika epätodennäköistä. Kuitenkin suunta oli niin suora ja vauhti kova, eikä se jälkeäkään voinut mennä ja aluekin oli tällä kertaa "puhdas".

Täytyy melkein kokeilla nuita harjoituksia kotona. Lieneekö ne olleet Hukalle sitten jotenkin mielekkäämpiä kuin aiemmat, vai tajusiko se nyt homman idean. Harjoituksia on ollut loppujen lopuksi kyllä niin vähän, että ei mikään ihme jos koira nyt vasta huomasi mikä homman nimi on.

Kuusamon mejä-kokeen poistin myös suosiolla tuolta suunnitelmia-listasta. Harjoitukset on jääneet niin vähälle kesän aikana, enkä nytkään ajatellut kuukauteen harjoitella verijälkeä etteivät menisi päällekäin kun aletaan opettelemaan ihmisjälkeä. Lieneekö siitä loppujen lopuksi koiralle mitään haittaa vaikka molempia päällekäin harjoittelis, mutta ei me koevalmiiksi kuitenkaan ehdittäis (jos ehditään ikinä) niin olkoon se verijälki nyt ja jatketaan vaikka syksymmällä.