Eilen päättyi siis peko-kurssimme, olis kyllä ollut kivaa jatkaa ja olisihan minulla mahdollisuuskin jatkaa, mutta se on vielä vähän harkinnassa. Montaa kertaa viikossa en ala Kuusamoon syys- ja talviaikaan kulkemaan, yksi kertakin on ihan maksimi joten en ihan samalla lailla voi sitoutua kuin toiset. Mutta eihän sitä koiraa ole pakko saada vuosiin vielä valmiiksi, itsensä koluttaa nopeammin, joten täytyy vielä harkita lähdenkö mukaan vapepa-hommaan.

Mutta, viimeinen kerta oli siis ketteryysesteitä eli ihan näitä agility-juttuja. Tosin vauhtia ei meidän tarvinnut nyt käyttää kuten agilityssä. Oli A-este (joka oli ainakin minun korkunen), keinu, putki, pussi, normaali este ja puomi. Ajattelin siinä esteitä katsellessani, että mahtaakohan Hukka suostua nuista millekään menemään, mutta yllätyin kuinka se sitten suoritti esteet oikeastaan parhaiten porukasta. Aloitettiin puomista jolle Hukka kiipesi makkaroiden perässä ihan hyvin, puomin päällä se ei edes välittänyt makkarasta vaan haisteli toisten koirien jälkiä... Ja alas sain sen tulemaan loppuun asti, ei siis pompannut pois ennen aikojaan. A-este meni myös hyvin, ei arasteluja. Normaali hyppyeste oli helppo, pari kertaa vaan Hukka meinasi kiertää ennen kuin muisti mitä se "hop" tarkoittaa... Putkestakin meni ihan hyvin, tosin ehkä vähän epävarmasti ja rauhassa. Mutkaa ei putkeen vielä kokeiltu, mutta aika pitkäksi putki vedettiin. Pussi meni kans ihan ok, tosin olin toisessa päässä vastassa ja pitämässä pussia ylhäällä, sen vaikeammin ei vielä kokeiltu. Keinu meni eka kerralla hyvin, Hukka ei kai edes huomannut että keinu laskeutui alas. Koitettiin pitää huolta ettei se kolahtaisi tai laskeutuisi liian vauhdilla, sillä saa helposti koiralle traumat aikaan. Toisella kerralla se huomasikin, että täähän liikkuu ja pomppasi pois enne aikojaan. Kolmannella ja neljännellä kerralla sama juttu, mutta  viidennellä kerralla saatiin onnistumaan ja siihen lopetus. Lopuksi piti vielä nostaa koira pöydälle ja kantaa se sitten autolle. Hukan kanssa on helppo kun se ei paina mahdottomasti:)

Kun meidän suoritus oli ohi, saatiinkin kunnon sadekuuro niskaamme. Oli jonkin verran hiekkaiset kengät ja vaatteet kun sade roiskutti hiekkaa joka puolelle. Voin vain kuvitella miltä Hukka olis näyttänyt jos meidän vuorolla olis satanut... Sitten  käytiin vielä kokeilemassa ihan peko-puolen ketteryyseste. Se oli vähän kuin tikapuut puoli metriä korkeiden penkkien päällä. Hukka oli ihan kiltisti menossa jo esteelle, mutta liukas ramppi alkoi vähän epäilyttää. Parin yrityksen jälkeen sain sen sitten nousemaan rampin ylös ja makupaloilla houkuttelin askel kerrallaan eteenpäin. Ja kas kummaa, este suoritettiin:) (kiitos ohjaajan lihapulla varaston...). Täytyy myöntää, että en olis ehkä uskonut Hukasta ja sen suritus oli tässäkin vielä kaikkein onnistunein. Ehkä siitä tulee vielä joskus agilitykoira:)

Tänään on onneksi kylällä näyttelyharjoitukset. Tai onneksi ja onneksi, saa nähdä kuinka levoton Hukka taas on ja sitten alkaa itsellä vaan enemmän jännittää lauantain näyttely. Tekis mieli ottaa kyllä Leevikin mukaan, mutta pitää vielä harkita kun se joutuu odottaan autossa. Tahtoo olla aina valjaiden kanssa sekasin hetken päästä. Mutta pitää sekin joskus oppia.