Siis ainkin tuon alkeiskurssin osalta, kyllä me varmaan kotosalla jatketaan jäljestystä. Ennen Kuusamoon lähtöä kokeilin Hukan kanssa ilmaisua ja ihan hyvin siltä haukku irtosi, joten olin aika toiveikas. Mutta kun ensimmäisten jälkien vanhetessa yritettiin sitten treenipaikalla metsässä ilmaisua harjoitella, ei Hukasta lähtenyt ainuttakaan kunnon haukahdusta. Vinkumista ja kaikkea muuta, mutta ei haukahdusta... Koita siinä sitten selittää, että kyllä se kotona haukkuu... Hukka oli muutenkin aika levoton taas kun pääsi autosta pois, otti välillä ilmavainua ja vinkui, lieneekö paikalla ollut sitten kuinka vasta poroja, jälkiä oli ainakin hiekalla paljon.

Mutta jäljestys meni taas hyvin. Nyt tehtiin n.40m pitkät jäljet ensimmäiseksi ja ne ehti vanheta ehkä 10-15min. Hukalle pyysin laittamaan ruokanappuloita (tällä kertaa ei jäljelle makkaraa kun muurahaiset tahtoo valloittaa ne) muutaman alkuun, loppupäähän muutamalle askeleelle ja loppuun. No, ei Hukka tainnut napata taas kuin yhden herkkupalan alusta ja sitten lähti kulkemaan jälkeä. Aluksi piti pikkaisen merkkailla, meinasi keskittyminen olla hakusessa, mutta sitten mentiin jälki hyvin ja tarkasti loppuun asti.

Toinen jälki oli sitten lyhyempi, ehkä joku 10m ja sinne ei pyynöstäni laitettu ollenkaan herkkuja, ei edes alkuun tai loppuun. Ja hyvin meni taas, tosi tarkasti ja aika sopivalla vauhdilla. Hukkaa kun ei haittaa jos sitä jäljestäessä vähän jarruttaakin, se kun on tottunut valjaissa vetämään. Ja tuntuu, että se menee jäljet melkein paremmin jos niissä ei ole herkkupaloja.

Ohjaajan kanssa tuli puhetta PEKO-toiminnan jatkosta. Sanoin, että Hukasta en uskalla tällä hetkellä kuvitella koskaan tulevan luotettavaa hakukoiraa, mutta jäljestäjän ehkäpä. Hukka kun kiinnittää hakuhommassa huomiota niin moniin eri asioihin yhtäaikaa ja on aika haahuilija. Ja siitä varman ilmaisun oppimisestakaan ei ole mitään takeita. Hän sitten kysyi Hukan ikää ja oli yllättynyt että se on vasta niin nuori, oli jotenkin kuvitellut vanhemmaksi. Eikä sitten enää yhtään ihmetellyt jos hakeminen on haahuilua ja haukkuun ei tällä hetkellä itsevarmuus riitä. Muisteli omaa koiraansa siinä iässä aika toivottomaksi... Ja niinhän se on, Hukka on kyllä vielä aika lapsi, itsellä vaan meinaa se välillä unohtua, Hukka kun on ollut kotioloissa jo pienestä asti jotenkin niin rauhallinen, ei koskaan mikään riehaaja tai pahantekijä, vaan itseasiassa aika tottelevainen. Sen nuoruuden huomaa oikeastaan vaan tuosta keskittymiskyvyn puutteellisuudesta sellaisiin asioihin joihin sen vaistot eivät luonnostaan ohjaa.

Ensi viikolla onkin sitten alkeiskurssin viimeinen kerta. Silloin kokeillaan ketteryysesteitä, kuulostaa aika hauskalta. Tosin siitä ei ole mitään takeita suostuuko Hukka niille kiipeämään...

Siitä ilmaisusta vielä. Kokeilin saada Hukalta sitä haukkua irtoamaan veilä treenin lopuksi, mutta ei, ei se sieltä irronnut. Mutta kun tultiin kotiin, otin Hukan sisälle ja makkararasian käteen ni johan alkoi kunnon haukahduksia tulla... Että pitänee ensin treenata tuo asia sisällä varmaksi ja sitten siirtyä pikkuhiljaa muihin maisemiin.