Kylmät ilmat sen kun jatkuu. Eilen meinasi lenkillä käydessä jäätyä, mutta silti me hullut käytiin vielä näyttelyharjoituksissakin Leevin ja Pedon kanssa. Leevi osasi käyttäytyä hyvin. Vieläkin se ajoittain koittaa nykäistä toisia koiria kohti varsinkin jos toinen koira kiinnittää siihen huomiota, mutta aika helposti saan sen takaisin vierelleni istumaan ja odottamaan, jaksaa siis jo aika hyvin kuunnella. Kehässä se meni kyllä taas kivasti eikä juurikaan kiinnitä huomiota ympäristön tapahtumiin.

Peto nukkui suurimman osan harjoituksista lämpimässä autossa, sillä oli vähän pahimmoilteen uniaika, mutta tottuupahan autossa olemaan yksikseen. Käytiin me kuitenkin katsomassa hetki toisten koirien meuhausta (osa on mahdottomia haukkumaan), ensin se oli minulla sylissä, sitten vähän aikaa maassakin. Peto yritteli vähän haukkua toisille koirille ja sitä vähän jännitti, mutta koitin syötellä sille nameja niin kyllä se sitten malttoi olla hiljaa. Mutta ei piippaillut tai muuten meuhannut ja autossa se tosiaan nukkui tyytyväisenä, oli auto liikkeessä tai ei.

Viikko on jo kulunut siitä kun Peto muutti meille, aika vierähtää. Yöt on menneet edelleen suht hyvin, parina yönä (tai aamuna) tosin olen herännyt viiden aikoihin kun pentu on juoksennellut ja meuhannut omiaan olohuoneessa, mutta asettui nukkumaan kun käytin sitä ulkona tarpeilla. Yhtään kakkaa ei ole sisälle tehnyt ja pissatkin vain sallittuun paikkaan. Ja nekin yleensä silloin kun on tylsää tai leikin tiimellyksessä, ei niinkään öisin. Yhden johdon Peto söi poikki ja nakerteli jatkoroikan pistokeosaa eräs yö, mutta niissä ei onneksi kulkenut virtaa ja nakertelukin toivottavasti loppui kun käsittelin etikalla kaikki johdot joita en saa piiloon.

Peto näyttää tulevan ihan hyvin toimeen isojen poikienkin (Reetu&Leevi) kanssa. Leevi on vielä itsekin sen verran lapsi, että leikittää Petoa ihan mielellään, mutta ihmeen sievästi se osaa sen tehdä vaikka on muuten sellainen rymyäjä.

Leevi houkuttelee Petoa leikkimään

Aikamoinen Peto :)

Leevin kaulanahkoista saa hyvän otteen

Reetu taas ei pennuista juurikaan välitä, joten se ei kiinnitä Petoon juurikaan huomiota. Antaa sen kyllä touhuilla ympärillään, mutta ei Petokaan juurikaan yritä Reetun kanssa leikkiä, vaikka en ole Reetun nähnyt mistään ärähtävänkään. Huvittavan näköistä on kyllä kun pihalla ollessa Reetulla on tapana varsinkin aluksi juosta oven ja häkin väliä tai oven ja ihmisen väliä, se kun haluaisi sisälle, niin Peto juoksee perässä ja paimentaa Reetua mahdottoman haukkumisen kera ;) Ihan oikeaoppisen näköisesti paimennus kyllä sujuu ja ääntä lähtee tosiaan hyvin, mutta Reetu ei välitä tippaakaan.

Reetulla ja Hukalla taas on välit tällä hetkellä aika kireän oloiset. Toisaalta en ihmettele ollenkaan kun Hukka alkaa olla aikuinen niin toki se hakee paikkaansa laumassa. Varsinkin kun moneen kuukauteen koirat ei varsinaisesti ole olleet suorassa kontaktissa vaan yleensä häkin läpi tai meidän käskyn alla, hihnassa lenkillä tai sisällä. Ja Hukka näkee jostain syystä tarpeelliseksi puollustaa pentua jos Reetu tai Leevi vähänkään näyttää sen mielestä ahdistelevan Petoa. Siksipä olen nyt koittanut välttää pitämästä yhtä aikaa pihalla tai sisällä Reetua, Hukkaa ja Petoa tai Leeviä, Hukkaa ja Petoa. Reetun ja Hukan pitäisi antaa selvitellä kyllä välinsä kunnolla pihalla, mutta silloin minun ei kestä olla paikalla, koska melkein mitä vaan minä teen, ottaa Hukka sen rohkaisuna. Tosin nyt monen riidan aloittaja on ollut Reetu eikö suinkaan Hukka, Hukka on vain puolustautunut. Mutta häkeissä nuo on olleet kaikki yhtä aikaa ja ihan hyvin on mennyt.

Petokin on saanut totutella häkissä oloon joitain hetkiä kerrallaan. Yhtenä päivänä kun oli lauhempaa, oli se häkissä parikin tuntia. Kun tulin kotiin, Hukka nukkui ulkona ja Peto tyytyväisesti kopissa... Mutta on ne välillä nukkuneet yhtä aikaakin kopissa, Hukan koppi on sen verran iso, että sinne mahtuu ihan hyvin kaksi lapinkoiraa vaikka aikuisenakin.

Ja mitäs muuta. Poroja on käyty Pedon kanssa aina välillä katsomassa. Porot on vielä vähän jännittäviä, mutta on Peto kesyimipien kanssa haistellut toisiaan jo kuonot vastakkain. Toinen on vaan vielä sen verran pieni, ettei porot sitä pelkää niin pitää olla huolella ettei jää jalkoihin. Papapnat on tietenkin poroaidassa Pedon mielestä edelleen parasta ja näytti poron nakuraseoskin kelpaavan. Haukku irtoaa hyvin sisällä, mutta poroaidalla ei, mutta jospa se sielläkin alkaisi luonnistua, kun vähän rohkeutta tulee lisää. Ja sitä kautta Pedonkin itseluottamus vähän kasvaisi kun huomaisi, että porot liikkuu kun niitä haukkuu :) Mutta ompa tässä vielä aikaa opetella. Katsekontaktia, istumista, maahan-käskyä ja vierellä kulkemista on myös pikkuhiljaa opeteltu sekä tietenkin luoksetuloa, joka on Pedolla jo aika hyvin hallussa. Kuuliainen se kyllä on ja vaikka se olisi kovasti johonkin menossa niin pysähtyy kyllä kun käsken. Toki miettii joskus pari kertaa, että tuleeko luo vai jatkaako matkaa, mutta lopulta se kyllä tulee.

Lopuksi vielä nukkumisjärjestelmiä a`la Hukka ja Peto