Kävästiin Leevin kanssa Kuusamossa mutka keskiviikkona. Leevi on vaihtelevasti ontunut vasenta etujalkaa syksyn aikana, alkaen noin kuukausi sitten metsäreissun jälkeen. Leevillä oli silloin ensimmäinen syksyn hirvihaukku ja se oli haukulta pois tullessaan ontunut jalkaansa. Pari päivää levättyään se ei kuitenkaan enää ontunut tai vaikuttanut jalkaansa varovan. Pihalla juoksentelun ja kevyemmät metsäreissut jalka kesti, mutta useamman tunnin reissuja tai haukkutyöskentelyä ei, vaan ontuminen tuli taas, tosin yön yli levättyään koira vaikutti taas normaalilta. Viime viikonloppuna Leevi pääsi taas metsään pidemmän lepoajan jälkeen. Kolmen tunnin haukkutyöskentelyn jälkeen se taas ontui, jalka ei siis edelleenkään ollut kunnossa.

Kuusamossa ell teki tällaisen diagnoosin: "Leevi tuotiin vastaanotolle vej vaihtelevan ontumisen takia. Yleistutkimuksessa sillä todettiin useampi lihasjännityspaikka lapojen ja selän alueella. Vasemman lapalihaksen etuosan kiinnityslihas oli jumissa. Vej kyynärän alapuolelta lähtevät koukistajat olivat hieman turvoksissa. Koira ei aristellut etujalkojen taivuttamista. Leevi rauhoitettiin röntgenkuvausta varten. Koiralta kuvattiin molempien etujalkojen olka ja kyynärnivelet. Nivelpinnat olivat siistit sekä olka- että kyynärnivelissä, joka vahvistaa Leevin oireet lihasperäisiksi".

Hoidoksi suositteli hierontakuuria ja muistutti alku ja loppuverryttelyn tärkeydestä. Leevin kohdalla suurin syy lihasten jumiutumiseen voi olla Pedon kanssa reuhaaminen, tästä lähtien Leevi saakin ulkoilla yksin tai Noran kanssa, Peto ketteränä ja kevyenä ei hommassa joudu läheskään yhtä koville kuin raskaampi ja massavampi Leevi, kummallakin järkeä taitaa olla tasan yhtä paljon leikkimisen suhteen, eli eipä juuri lainkaan. Heti häkistä päästyään  lähtevät painamaan täyttä vauhtia, joten sehän se lihaksille pahinta on. Toki Leevi varmasti silloin metsäreissulla, ennen ontumisen alkamista, on myös jalkansa jotenkin reväyttänyt. Leevi on vaan taas näitä koiria, jotka on älyttömän hyvä piilottelemaan kipua. En muista onko se koskaan edes vinkaissut siksi, että olis sattunut.

Eilen käytin Leevin sitten kokeeksi yhden entisen hierojan luona. Hän on hieronut ihmisiä yli 30 vuotta ja siinä sivussa koiriakin. Hän löysi nopeasti Leevin jumikohdat ja hieroi ne auki, sillain jännästi mutjutteli kiinnikkeet "irti". Ilmeisesti homma jotain hyväsi, kun Leevistäkin alkoi vähän jotain reaktiota käsittelylle löytyä, tietäähän sitä itsekin, kun on hierojalla käynyt ja jotain jumikohtaa on käsitelty, että kipeäksihän se kohta menee. Ontunut se ei kyllä jalkaansa yhtään sen jälkeen, eikä tänä aamunakaan. Saa nähdä miten jatkossa. Täytyy itselläkin sitä alkaa hieroskelemaan ja katsoa, josko käyttäis vielä Kuusamossa hakemassa ihan koirahierojalta mielipiteen asiaan kuinka jumissa Leevi vielä on. B-vitamiinilisää ell myös suositteli, sitä taidan tilata. Toinen ois sitten Nutrolin Senior, sitä kuulemma agility-koirille käyttävät.

Mutta ehdottomasti hyvä uutinen asiassa oli, että Leevin kyynärät ovat edelleen hyvässä kunnossa. Se on kuitenkin rintapäältään sen verran raskas koira, että jos kyynärissä ois jotain ollu, ei ois varmaan koiran tulevaisuutta tarvinnu enää pitkälle suunnitella... Mut toivotaan, että Leevin vaiva alkaisi pikkuhiljaa talttua ja että se pääsis vielä tälle syksylle hommiin. Ei oikeastaan enää ihmetytä, miksi sen touhu metsässä on ollut vähän laiskan puoleista, ikävähän se on liikkua jos on jumissa. Mut jospa se tästä.